Edessämme on yhä voimistuva ihmisen ja älykkäiden ohjelmistojen symbioosi, sanoo Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta. Tämä on tekoälyn maailmassa hyvä uutinen. Yksilöiden ja yritysten täytyy kuitenkin ottaa valtava muutos tosissaan, jos ne haluavat menestyä. Samalla on välttämätöntä ottaa huomioon ihmisten kyky muutokseen ja ymmärtää datan kriittisen tärkeä merkitys.
Kesäkuussa 2006 Kauppalehden etusivulla hämmästeltiin Timo Levorannan tulevaisuuteen kurkottavaa toimintaa. Levoranta vastasi tuolloin TeliaSoneran yritysliiketoiminnasta.
"Ihmettelimme, miksi ihmiset eivät ota käyttöön sähköpostia puhelimissa, vaikka se vaikutti niin järkevältä asialta. Ostimme omille työntekijöillemme älypuhelimia ja pyrimme mobilisoimaan työn tekemistä", hän muistelee.
Tämä oli niin poikkeuksellista, että sitä nostettiin esille mediassa.
Artikkeli, johon Levoranta törmäsi siivotessaan autotallia, on hyvä muistutus siitä, miten suuria muutoksia teknologiassa on reilussa vuosikymmenessä tapahtunut. Nykyisin Levoranta toimii suomalaisen it-palveluyhtiö Digian toimitusjohtajana, ja hänelle on uusi ennustus tälle vuosikymmenelle.
"Edessä on ihmisen ja älykkäiden ohjelmistojen symbioosi", Levoranta sanoo. "2020-luku tulee olemaan älykkäiden ohjelmistojen vuosikymmen. Muutoksen vauhti tulee kiihtymään huimasti tämän vuosikymmenen aikana", hän sanoo.
Tämä valtava muutos vaikuttaa sekä yksilöihin että yrityksiin. Kaikkien onkin tärkeää ymmärtää, mistä muutos johtuu ja millaisia seurauksia sillä on.
Mielekästä työtä – mutta älykkäiden ohjelmistojen kanssa
Mikä on ihmisten työn tulevaisuus?
"Ihmiset tekevät mielekästä työtä. Tekoäly ja automatiikka hoitavat muun", Levoranta tiivistää.
Levorannan mukaan kyse ei useimmiten ole siitä, että jotkin työpaikat menisivät kokonaan tekoälylle ja toiset jäisivät kokonaan ihmisille. Tekoäly pystyy tekemään vain osan erilaisissa töissä tarvittavista tehtävistä.
Useimmiten työtä tehdään symbioosissa – ihmisen ja älykkäiden ohjelmistojen hyvässä yhteistyössä. Ihminen hoitaa työn mielekästä osaa, joka vaatii esimerkiksi luovuutta ja sosiaalista kanssakäymistä. Toisaalta rutiineja siirtyy yhä enemmän ohjelmistojen hoidettavaksi.
"Jokaisen yrityksen tehtävä on löytää oikeanlainen symbioosi. Siinä ihmisillä on mielekästä työtä, jota älykkäät ohjelmistot tukevat taustalla", Levoranta sanoo.
Muutos ei ole niin suuri kuin voisi ajatella. Tällä vuosikymmenellä muutos tulee kuitenkin nopeutumaan ja voimistumaan.
"Aina kun ihmiset käyttävät hakukonetta, digitaalisia avustajia tai vaikkapa verkkokaupan suositteluautomatiikkaa, he hyödyntävät tekoälyä", Levoranta muistuttaa.
Levorannan mukaan suurin tekninen hidastaja on käyttöliittymä. Hän arvioi, että esimerkiksi puheohjauksen ja älylasien teknologian kehittyminen voi nostaa muutoksen nopeuden vielä suuremmaksi.
"Tällainen maailma voi tuntua vielä kaukaiselta, mutta niin tuntui älypuhelintenkin käyttö vuonna 2006."
Yritykset muuttuvat yhteisöiksi ja yritystoiminta verkostoiksi
Myös yritykset tulevat kokemaan suuria muutoksia.
"Jatkossa arvo luodaan ennen kaikkea verkostoissa ja ekosysteemeissä", sanoo Levoranta.
Näin käy, koska kenelläkään ei ole kaikkea tarvittavaa osaamista – tarvitaan kumppaneja ja verkostoja. Kehitystä vauhdittaa myös se, että modernit ohjelmistopohjaiset verkostot ja ekosysteemit ovat yksinkertaisesti niin tehokkaita, että ne peittoavat perinteiset toimintatavat. Ilmiö on tuttu alustatalouden uusista yrityksistä tai vaikkapa mobiililaitteiden ekosysteemeistä.
Yksi esimerkki tällaisista moderneista verkostoista on Digian juuri avaamaa Digia Hub, joka on it-alan freelancereille tarkoitettu verkosto. Sen avulla yhtiö pyrkii tekemään läheisempää ja kaikkia hyödyttävää yhteistyötä freelancereiden kanssa.
Levoranta uskoo, että verkostojen hyödyntäminen leviää kaikkialle yrityskenttään ja jopa yritysten sisälle. Älykkäiden ohjelmistojen avulla osaamista voidaan hakea eri puolilta yritystä, jolloin perinteinen siiloajattelu vähenee.
"Perinteisesti yritykset ovat olleet hierarkkisia rakenteita. Nyt ollaan menossa siihen suuntaan, että yrityksistä tulee enemmänkin yhteisöjä", hän kertoo.
Koronapandemia on Levorannan mukaan vauhdittamassa yritystoiminnan muutosta. Kun kaikki ovat pakon edessä joutuneet tekemään nopean digiloikan, yritysten suhtautuminen esimerkiksi toimitiloihin tulee todennäköisesti muuttumaan.
"Koronakriisi on herättänyt keskustelun siitä, millainen on moderni yritys", hän toteaa.
Verkostojen lisäksi yritysten on tärkeää ymmärtää datan merkitys.
"2020-luku tulee olemaan myös älykkään datan hyödyntämisen vuosikymmen", Levoranta arvioi.
Datan erikoisasema johtuu siitä, että se on tekoälyn tärkein raaka-aine. Jos yrityksellä on laadukasta dataa, älykkäät ohjelmistot voivat analysoida ja käsitellä sitä, ja tulla näin ihmisten avuksi. Jos dataa ei toisaalta ole tai se ei ole kunnossa, yrityksen on vaikea hyödyntää tekoälyä ja päästä kiinni tuottavuuden kasvun maailmaan.
Kaksi tekijää johtaa menestykseen
Suomalaisilla yrityksillä on Levorannan mukaan erinomaiset edellytykset menestyä tulevien muutosten keskellä. Hän neuvoo kuitenkin kiinnittämään huomiota kahteen asiaan. Ensimmäinen on ihmisten osa muutoksessa.
"Joskus puhuttiin digistrategioista. Kysyisin, millainen strategia yrityksellä on ihmisen ja ohjelmistojen symbioosiin", Levoranta sanoo.
Hän kertoo, että esimerkiksi Digiassa painotetaan uudenlaista ajattelua, jonka ytimessä ovat rohkeus muutokseen, jatkuva oppiminen, tiedon jakaminen verkostomaisesti ja ammattiylpeys uusien asioiden tekemisessä. Tavoite on luoda ihmisille hyvät edellytykset toimia maailmassa, jossa työtä tehdään älykkäiden ohjelmistojen kanssa. Teknologiasta ei ole hyötyä, jos ihmisillä ei ole halua tai edellytyksiä hyödyntää sitä.
Toinen menestystekijä liittyy itse teknologiaan.
"Viime vuosina on ollut digitalisaation buumi, jossa on tehty nopeasti ja ketterästi pistemäisiä hankkeita ympäri organisaatiota. Se on usein johtanut siihen, että myös data on hajaantunut eri puolille organisaatiota. Data ei ole käytössä eikä hyödynnettävissä", Levoranta kertoo.
Hän neuvookin yrityksiä miettimään järjestelmien kokonaisuutta ja sitä, miten data saadaan hyötykäyttöön ja eri järjestelmät keskustelemaan keskenään. On erittäin tärkeää, että uudenlaiselle liiketoiminnalle ja älykkäiden ohjelmistojen käytölle luodaan kunnollinen pohja.
"En usko, että maailma tulee koskaan olemaan täysin digitaalinen, eikä se olisi mielekästäkään. Ihmiset tulevat tekemään työtä symbioosissa älykkäiden ohjelmistojen kanssa", Levoranta sanoo. "
Jokaisen yrityksen pitäisi nyt luoda strategia siitä, miten ne luovat tämän symbioosin, sillä ilman sitä ei tulevaisuudessa pärjää."